Puolukkapuuro

Täällä ollaan taas. Tovi ehti vierähtää blogin ollessa aivan oman onnensa nojassa. Kevät ja kesä olivat elämässäni yhtä myllerrystä ja viimeisimpänä mielessäni oli piskuinen blogini. Nyt on kuitenkin taas korkea aika tarttua toimeen!

Männä viikolla vierailimme isäni tykönä ja kotiin tuomisiksi antoivat meille läjän puolukoita. Ihania puolukoita! Niinpä meillä onkin nyt nautittu useana iltana iltapalaksi maan mainiota puolukkapuuroa. Ohje on hyvin simppeli:



Puolukkapuuro (a.k.a.Vispipuuro)

1l vettä
1,5 dl tummia mannasuurimoita
3dl (tai vähän enemmänkin) puolukoita
1dl (tai vähän vähemmän) intiaanisokeria
ripaus suolaa

1. Sekoita puolukat, sokeri ja suola veteen kiehumaan. 2.Veden kiehuessa, vatkaa mannasuurimot hiljalleen joukkoon. 3. Keitä puuroa noin 7min hiljakseen, välillä sekoittaen. 4. Anna puuron jäähtyä (malttamattomat jäähdyttävät puuroa kylmävesihauteessa tiskialtaassa) 5. Vatkaa jäähtynyt puuro kuohkeaksi. Itse pidän eniten puurosta, jossa on vielä puolukan palasia joukossa, eikä rakennetta ole vatkattu liian vaahtomaiseksi, vaan jätetty sopivan paksuhkoksi. Loraus soijamaitoa päälle ja slurpsis!

















































Isä oli muuten suivaantunut Elämäni aakkoset-postaukseni kohdasta, jossa vitsailin, ettei minusta ole juurikaan kuvia lapsena otettu. Hän oli kaivanut esiin lisää dioja ja johan alkoi löytyä muutakin kuin pajunkissoja ja leskenlehtiä... Joten korjaus aiempaan viitaten; minun jättiposkiani ja olematonta nenääni on siis ikuistettu runsaasti.






Loistava Iskä

Tänä isänpäivänä isälle lähti paketissa heijastin kirjailuineen. Minulla todella on loistava, kaikista parhain iskä maailmassa!


Makarooniloota

Eilen tein pitkästä aikaa makaroonilaatikkoa. Oli maukasta. Pitäisi tehdä useamminkin. Minun lootaani ei tule lihaa, se kun ei kuulu ruokavaliooni. Väittäisin kuitenkin, että jopa isäni, lihansyöjistä suurin, ei erottaisi soijaa sika-naudasta tämän makaronilootan seassa. Isä, jos luet tätä, niin haastan sinut kokeilemaan minun versiotani.

Fedja leikkii kerjäävää koiraa aina, kun hääräilen keittiössä...




































Annan makaroniloota:

Tarvitset:

  • 2l vettä
  • hyppysellinen suolaa
  • 7dl täysjyvämakaroneja
  • 1 sipuli
  • öljyä
  • 3 dl soijarouhetta
  • 3dl vettä
  • kasvisliemikuutio
  • sopivasti suolaa
  • ripaus paprikajauhetta
  • hieman rouhittua mustapippuria
  • 5dl maitoa
  • 2 kananmunaa
  • hyppysellinen suolaa

1. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.
2.Keitä 7dl makaronia 2l vedessä 10min. Ripauta keitinveteen suolaa.
3.Hienonna sipuli. Laita soijarouheet (3dl) kuumaan veteen (3dl) turpoamaan ja laita sekaan yksi kasvisliemikuutio. 
4.Kuullota sipuli öljyssä, kasarissa ja sekoita joukkoon kaiken nesteen itseensä imeneet soijarouheet. Pyörittele hetki. Lisää mausteet. Soijarouhemössö ei juurikaan ruskistu samoin kuin jauheliha, mutta se imaisee itseensä mukavasti sipulin ja mausteiden aromia kuumennettaessa yhdessä.
5.Sekoita keitetyt makaronit ja soijarouhesipulimössö keskenään ja kaada uunivuokaan (tilavuus n.2,5l)
6.Vispaa kananmunat, maito ja suola keskenään ja kaada makaronisoijaseoksen päälle vuokaan.
7. Kypsennä uunin keskitasolla 40-45min.





Kravatti Isälle.

Vietimme eilen leppoisaa isänpäivää isän tykönä Saimaan maisemissa. Isäni ei juurikaan asusteista perusta, mutta päätin silti tehdä hänelle lahjaksi kravatin. Pistin kutimet sauhuamaan ja tein omasta päästä, J:n kravattia mallina pitäen, ihan onnistuneen tekeleen.

Aloitin neulomisen kravatin kapeasta päästä ja sain muodon aikaan lisäilemällä silmukoita tasaisin väliajoin. Neuloin kravatin suljettuna neuleena, jottei se lähtisi reunoista rullaamaan. Kravatin kärki syntyi kaventamalla kapealla nauhakavennuksella. Neuloin ensimmäisellä ja kolmannella puikolla kaksi silmukkaa oikein yhteen ja toisella ja neljännellä puikolla tein ylivetokavennuksen. Kavennukset tein joka kierroksella.

Onneksi olin ostanut isälle lahjaksi myös kirjan, sillä uumoilin ettei hän kravatin päälle ymmärrä. Olin oikeassa. Isä sovitti kravattia kuin vastahakoinen pikkupoika ja sanoi: "On karhea". Ehkä paksuhko villalanka ei ollut paras mahdollinen materiaali. Tästä huolimatta roikkui kravatti isän kaulalla koko päivän.







































I made a tie as a Father's Day gift for my dad. I have never knitted a tie before, but I think it came out allright.