Eläkepäiviä odotellessa: Aarteita

Kevättä

Olen opintoihini kuuluvan harjoittelun vuoksi asustellut kuukauden päivät Hämeenlinnassa. En ole aiemmin juurikaan tuota kaupunkia tuntenut. Nyt on ollut pakko tutustua, kun siellä yksinäni majailen kissaa ja J:tä kaipaillen.

Hämeenlinnan hyviä puolia on mahtavat kirpparivalikoimat. Kirppareita on useita ja ne ovat hyvin erilaisia. Viime viikolla mukaan tarttui mm. pieni räsymatto keittiöön. Maton viehätystä lisäsi se, että hintalappu (3€) oli kirjoitettu sellaisella hurmaavalla mummokäsialalla. Mietin kuinka joku herttainen mummu on maton kutonut ja omassa keittiössään ihaillut. Lisäksi löysin kaksi lasista purkkia. Niitä en pystynyt vastustamaan, kun hintakin oli kohdillaan (3+4€). Samoista purkeista jotkut rohmuavat käsittämättömiä hintoja esimerkiksi huutonetissä, jossa niitä myydään kaksinumeroisilla luvuilla. Pöyristyttävää! Viidelläkymmenellä sentillä ostin vielä puuvartisen juustohöylän jota ajattelin hieman vielä koristella. Mukavaa puhdetta tiedossa siis.

Tuntui mukavalta tulla viikonlopuksi kotiin. Tulppaanit toivat kevään.

I have been living in Hämeenlinna for the past month because of my studies. I have been missing my cat and J a lot, but found out that Hämeenlinna is a very nice little town. There are many good flea markets in town. Last week I found a lovely little rug for our kitchen, two glass jars and a cheese slicer. The cheese slicer has a wooden handle which I'm going to decorate with some paint. DIY coming up soon.

Onnentytön aarteita

Hyvä Sylvi sentään! Minä olen oikea onnentyttö, tahi sitten Joulupukki oli tänä vuonna sitä mieltä, että olen ollut erityisen kiltti, sillä sain mitä ihanimpia lahjoja. Mieltymykseni lasiastioihin on mitä ilmeisemmin noteerattu, sillä pukinkontista löytyi hurmaavaa vanhaa Grapponiaa sekä uustuotanto-kastehelmeä. Ah! Lisäksi tontut toivat minulle ihastuttavat kettutyttö-lakanat (Marimekon Napakettu-kuosia), sekä svengaavia LP-levyjä ja muita ihanuuksia. Voi tätä onnen määrää!

I must have been extremely nice this year, or at least Santa must think so. These are some of the lovely, wonderful, beautiful and spectacular Christmas gifts I got. What a lucky girl I am!

Grapponia

Viime kesänä löysin Hämeenlinnalaiselta kirpputorilta ihastuttavat Grapponia juomalasit. Ovat olleet käytössä joka päivä sen jälkeen. Pidän erityisesti siitä, kuinka ovat juuri minun käteeni sopivan pienet. Haaveissani minulla olisi myös vihreitä ja ruskeita Grapponia astioita. Varsinkin vihreä jalallinen kakkuvati olisi unelmieni täyttymys, tahi ruskea tarjoilukuljo. Tuppaavat vaan olemaan Huuto.netissä ja kirppareilla hieman hintavia minun pussilleni, turkanen!

I found these glasses last summer from a flea market. I adore them. They are designed by a Finnish designer Nanny Still in the 70's.

Lenco

J onnistui hankkimaan meille vihdoin viimein uuden (vanhan) levysoittimen. Entisessä oli neula rikki ja
kansi oli kehnossa kuosissa. Toki sen olisi saanut korjattua pienellä vaivalla, mutta kaipasin kotiimme kauniimpaa yksilöä ja J parempaa laatua. Lenco on klassikko, joten olen iloinen sen saapumisesta meille. Ei ole parempaa tapaa aloittaa vapaapäivän aamua kuin kuunnella vinyyliltä Simon and Garfunkelia ja hörppiä kahvia. Odotan jo malttamattomana sitä, kun saan aloittaa joululevyjen kuuntelun. Bing Crosbyn White Christmas samettisesti rahisevalta LP:ltä saa takuuvarmasti joulutunnelman aikaiseksi ja minulle liikutuksen kyyneleet silmänurkkiin.

Oodi Fedjalle

Viime viikolla meillä kotona juhlittiin rakkaan Fedjamme vuosipäivää. On kulunut jo kaksi vuotta siitä päivästä, kun menetin sydämeni tyystin tuolle karvaiselle persoonalle. Tiedäthän, kuinka kovasti olin jo monen monituista vuotta toivonut ihka omaa kissaa. Olosuhteiden vuoksi eläinystävän pito ei kuitenkaan ollut mahdollista. Voi sitä onnen määrää, kun vihdoin kannoin kotiin oman ylipainoisen, harmaan viiksivallun.

Fedja on löytökissa, jonka lunastin itselleni HESY:ltä. Siitä ei ole tietoa, minkälaisissa oloissa kolli on asustellut, mutta se ainakin tiedetään, että hän on ollut HESY:n hoivissa kahteen otteeseen. Raukkaparka. Vaikka Fedja on kovia kokenut, ei hän koskaan ole tehnyt tuhmuuksia tahi osoittanut mieltään.

Suomessa päätyy vuosittain arviolta 10 000 kissaa ja 4 000-5 000 koiraa löytöeläinsuojiin.
Koirista noin 90 prosenttia pääsee takaisin kotiinsa, mutta kissoista vain noin 10 prosenttia. Lisäksi karanneita tai hylättyjä kissoja ja muita lemmikkejä kuolee luontoon ja niitä tapetaan. Sydäntäni särkee nämä tilastot. Hesyllä on tälläkin hetkellä monta kotia etsivää kissaa ja koiraa. Pistähän sana kiertämään, notta saisivat oman kodin kaikki pienet karvapallerot!