Tunnisteet

Elämäni aakkoset

A : Aamut ja aamukahvi. 
Rakastan aamujen raukeaa tunnelmaa vapaapäivinä. Mikään ei ole niin ihanaa kuin pitkään nukkuminen ja heräämisen jälkeen vielä tovin loikoilu edellisenä iltana vaihdetuissa lakanoissa, joissa voi vieläkin nauttia ulkona kuivuneiden lakanoiden puhtaasta tuoksusta. Aamukahvia juon varsinkin vapaapäivinä monen monta kupposta. Kahvi meillä keitetään pannussa ja minä nautin omani soijamaidon kera. Slurps!




B : Batman. 
Batman on yksi ihannemiehistäni. Sarjakuvista olen pitänyt niin kauan kuin muistan ja ykkösenä on aina ollut ja tulee aina olemaan Batman. Batman ei ole mikään nössöhyvis, vaan synkkä kostaja, jolla on kuitenkin sydän kultaa. Melkein yhtä kova tyyppi on Wolverine, mutta ei ole Batmanin voittanutta.



C : Canon
Kun olin pieni, isälläni oli Canonin järjestelmäkamera, jolla hän kuvasi paljon diafilmille. Sain muutama vuosi sitten isäni diaprojektorin (jonka ostimme yhdessä, erään lakkautetun kyläkoulun irtaimistohuutokaupasta, yhdellä markalla joskus 90-luvun alkupuolella) sekä diat. Innolla ryhdyin katsomaan dioja huomatakseni, että isä on ikuistanut lapsuusvuosinani monen monta kasvia ja hyönteistä makrolinssillä, mutta vain jokusen kuvan minusta tai veljestäni. Minulla oli lapsena valtavat posket ja onnettoman pieni nenä, joten ehkä on vain lahja jälkipolville, ettei niitä ole juurikaan ikuistettu. Haha! Canon oli myös ensimmäisen filmijärjestelmäkameran merkki, jonka itse hankin ollessani noin 20-vuotias. Nykyinen kameranikin on Canon, tosin digiversio. Lisäksi kuvaan Fujifilmin kätevällä x100:lla, joka on kevyt kantaa mukana kaikkialle, sekä isoisän vanhalla Retinalla filmille. Polaroidkin minulla on, mutta turkanen, kun sen filmi on niin tyyristä, että sen kanssa kuvaaminen on jäänyt vähemmälle.

Isot posket, pieni nenä ja suupielet alaspäin. Se olen minä!

D : Dumbo
Disneyn piirretyistä elokuvista suosikkini on ehdottomasti Dumbo. Itken joka kerta kohtausta, jossa Dumbon äiti on vangittuna ja keinuttaa Dumboa kärsällään kaltereiden välistä.




E : Elokuvat
Eniten pidän vanhoista elokuvista ja vanhoista elokuvateattereista, kuten Orionista ja Engelistä. Minua kismittää valtavasti ihmiset, jotka puhuvat, räpläävät kännyköitään, rapistelevat eväitään tai ryystävät pillillä juomiaan elokuvan aikana. En voi myöskään sietää elokuvia, joista puolet on tietokoneella väsättyä. Kaunein ja ainoa oikea elokuvamuoto on filmi. Oikea filmi. Nykyajan elokuvateattereissa katsotaan vain suuren suurta televisionäyttöä. Pöh, sanon minä!
Kaikkien aikojen lempielokuvani ovat Tuulen viemää ja Piukat paikat. Molemmat elokuvista olivat lemppareitani jo hyvin pienenä tyttönä. Tuulen viemään katsoin noin 9-vuotiaana miltei joka viikonloppu. Scarlett O'Haran roolihahmo on nerokas. Hän on valtavan itsekäs ja manipuloiva, mutta silti juuri hän on se henkilö, joka saa kaikki sympatiani. Piukat paikat taas on paras komedia, mikä ikinä on tehty. Muistan kuinka jo lapsena kikatin kippurassa Jack Lemmonin roolisuoritukselle, sekä kaikkien aikojen parhaalle elokuvan päätöslauseelle; "Nobodys perfect!" Ja onhan se Marilyn vaan kerrassaan ihana.



F : Fedja
Kaikista rakkaista rakkain, paras ystäväni. Ei mene päivääkään, ettenkö pörröistä toveriani miettisi. Ikävä on valtava.



G : Guacamole ja avocadot
Avocadot ovat suurta herkkuani. Ripaus Herbamare-yrttisuolaa päälle, lusikalla suuhun ja avot! Minussa asuu jonkin sortin vastarannankiiski, sillä en juuri koskaan innostu asioista joista kaikki muut tuntuvat innostuvan. En siis ole tehnyt sitä kuuluisaa avocadopastaa, en ole katsonut yhtäkään jaksoa Putousta, enkä haluaisi kotiini String-hyllyä. Jostain syystä asioista vaan tuntuu menevän maku, jos niitä joka tuutista toitotetaan. Pahoittelen tärpästikkelimäisyyttäni.

H : Hiuslakka
Hiuslakka on ainoa käyttämäni kosmetiikkatuote, joka ei ole luonnonkosmetiikkaa. En vain ole löytänyt luonnonkosmetiikkavalikoimista hiustököttiä, jolla loihtisin kutreistani kelvolliset. Hiuslakkaa ilman en osaa olla, sillä omaan ohuet, piikkisuorat hiukset, joita täytyy väkertää ja käkertää ja lopuksi lakkakerroksella kiinnittää, jotta ne voisin kelpuuttaa. Muilta osin en osaisi enää muuta kuin luonnonkosmetiikkaa käyttää. Minua mietityttää kovasti se valtava kemikaalikuormitus, jonka keskellä elämme. En tahdo kuorruttaa itseäni kemikaaleihin, enkä laittaa luontoa kärsimään niistä.

I : Iltatee
Lapsuudenkodissani oli aina tapana kokoontua yhteiseen pöytään nauttimaan iltapalaa teen kera. Se oli ainoa aika, jolloin kaikki olivat samaan aikaan kotona ja saatoimme pysähtyä juttelemaan kuluneesta päivästä. Tämä on perinne, jota aion jatkaa myös omassa perheessäni. Nykyisin iltoihini kuuluu oleellisena osana Clipperin Sleap Easy -tee, jolla on rauhoittava ja unen saantia helpottava vaikutus. Olen joskus kärsinyt pahoista unettomuusjaksoista johtuen osittain entisestä ammatistani ja silloin helpotusta toi kyseinen tee ja magnesiumin nauttiminen iltaisin. Nykyään J kyllä kiusaa minua, että kuorsaus kuuluu puoleltani sänkyä välittömästi kun pää osuu tyynyyn, join teetä tahi en.

J : J
J on sydämeni valittu. Tyyppi, jonka kanssa styylataan vakkariin jo seitsämättä vuotta. Hän on hauskin, raivostuttavin, huomaavaisin, ärsyttävin, turvallisin, yllättävin, ronttimaisin, ihanin ja höpsöin hemmo kenet tunnen. On ilo olla hänen susiparinsa.

K : Kätilö ja koti 
Valmistun kuukauden kuluttua kätilöksi. Olen todella ylpeä ammatistani. On suuri kunnia ja etuoikeus saada olla osallisena perheiden suuressa hetkessä. Erilaisten äitien ja perheiden tapaaminen on työni suola. Ja onhan ne vauvatkin melkoisen lutuisia.

Koti on paras paikka maailmassa. Olen todellinen kotikissa. Entisessä ammatissani reissasin paljon ja asuin puoliksi hotelleissa. Se sai minut arvostamaan entisestään omaa kotipesääni.



L : Lofootit
Kaunein paikka missä olen koskaan käynyt on Lofootit. Siellä on sanoinkuvaamattoman upea luonto, jonka edessä ei voi kuin hämmästellä nöyränä ympäröivää kauneutta. Unelmanani on päästä sinne vielä joskus uudestaan. Ehkäpä eläkepäivinämme muutamme J:n kera sinne majakkaa asuttamaan.



M : Metsä ja mustarastaan laulu
Olen onnellinen siitä, että vaikka asun maamme pääkaupungissa, on kotioveltani vain kivenheitto metsään ja merenrantaan. Helsinki on siitä ihana paikka, että luonto on läsnä kaikkialla. En voisi kuvitella asuvani täysin asfalttiviidakossa, jossa ainoat kasvit ovat riviin istutettuja. Kauneimpia ääniä maailmassa, mitä tiedän on mustarastaan laulu.




N : Näpertely ja käsityöt
Minusta on ihana näperellä ja piirrellä ja väkerrellä kaikenlaista. Käsillä tekeminen ja käsityöt ovat tapani rentoutua. Eniten tykkään neulomisesta. Omepelemista ja kaavojen tekemistä haluaisin kovasti oppia.


O : Olga Amalia Ögland -pyörä
Pari vuotta sitten J löysi vanhan konkelin roskalavalta, josta kunnosti minulle oivan pyörän. Rakastan omaa Olga Amalia Öglandiani, jolla ajaminen on lempipuuhaani. Paras tapa liikkua Helsingissä kesäisin on pyöräily. Pyörätiet ovat hyvässä kunnossa ja melkein joka paikkaan pääsee kätevästi. Ihan ydinkeskustaan en tykkää pyörällä mennä, sillä pelkään ajaa autojen seassa.

P : Parveke
Asun ensimmäistä kertaa asunnossa, jossa on parveke. Olen siitä vallan innoissani. Suunnitelmat omasta pikku kesäkeitaasta istutuksineen ovat jo pitkällä, toteutus vielä hieman uupuu.

Q : Que sera sera
Olen perusluonteeltani aika kova tyttö murehtimaan. Vaivaan päätäni menneillä ja jännitän tulevaa. Yritän kovasti hallita tuota luonteenpiirrettäni ja aktiivisesti ajatella, että asiat järjestyvät  kyllä aina. Ja kaikki menee juuri niin kuin pitääkin. What ever will be, will be. The future's not ours to see, que sera sera. 




R : Rölli
Röllipeikko oli lapsena lempiohjelmani. Teininä eräs tyylivaiheistani piti sisällään permanentatut, harjaamattomat, rastoittuneet hiukset. Silloin minua kutsuttiin tovi Rölliksi.

S : Savikiekot
J:n hankittua meille oivallisen levysoittimen, hankki hän samalla myös savikiekkoneulan. Savikiekoissa on kerrassaan mainio ääni, joka kuljettaa mukanaan menneeseen aikaan. Savikiekkoja ei voi vain laittaa taustamusiikiksi vaan niitä tulee kuunnella aktiivisesti, sillä levyt sisältävät usein vain muutaman kappaleen ja levyä tulee kääntää usein.

T : Tunteellinen siili
Olen hirmuisen tunteellinen tyttö. Tunnen kaikki tunteet vahvasti, usein liiankin vahvasti. Onneen voi pakahtua ja suru voi musertaa täysin, vihastuminen humisee korvissa ja pelko saa vapisemaan. Itku kuuluu kaikkiin tunteisiin ja joskus saatan itkeä pienen itkun ihan muuten vaan, kun nyt sattuu siltä tuntumaan. En osaa nähdä tätä pahana tai hyvänä asiana. Sellainen vain olen.

U : Ullakko
Haaveilen omasta, vanhasta, mansardikattoisesta talosta, jossa on ullakko kaikkine aarteineen. Pikkutyttönä vieraillessani Mummilassa halusin aina tonkia ullakon vanhoja tavaroita. Oli jännittävää löytää oman äitini vanhoja leluja ja vaatteita. Olisi ihanaa, jos omat mahdolliset lapseni saisivat kokea saman.

V : Vanhat esineet 
Pidän kaikesta vanhasta. Vanhoista rakennuksista, tavaroista ja vaatteista. Pidän ajatuksesta, että esineellä on oma historiansa ja tarinansa.

W : What? Que? Mitä? Häh? Tä?
Minulla on jokseenkin kehno kuulo ja varmaan yleisin toistamani lause  on "Ai mitä?"

X : X-tatuointi Fedjan korvassa
Fedja oli löytökissa Hesyltä. Hänellä oli toisessa korvassaan tatuointi X ja toisessa numerosarja. Minulle ei koskaan selvinnyt, mitä tuo X tarkoitti.



Y : Ystävät
Ystäväni ovat keskenään täysin eri puusta veistettyjä, mutta jokainen omalla tavallaan erityinen ja ihana. En osaa kuvitella, mitä pitäisi tapahtua, että ystävyytemme katkeaisi. Joskus menee pitkiäkin aikoja, ettemme ole yhteydessä, mutta aina voimme sujuvasti jatkaa siitä, mihin viimeksi jäätiin. On valtava rikkaus saada tuntea erilaisia ihmisiä.

Z : zzzzzzzzzz... 
Rakastan nukkumista. Ennätykseni on 15,5 tuntia unta putkeen ilman heräämisiä välissä. Olen aamu-uninen. Jos joudun heräämään aikaisin tarvitsen iltapäivällä päiväunet. Fedjan kanssa päiväunet olivat kaikista makoisampia.

Å : Åbo eli Oulu, eiku hä? 
You see what I mean? Not very bright.

Ä : Ärrimurri
Minusta tulee helposti ärrimurri, jos en syö tarpeeksi usein. Ilman aamupalaa en voi poistua kotoa ja lounas ei saa venyä liian pitkälle. Ärrimurriksi muutun myös kohdatessani ennakkoluuloisia, tuomitsevia, ilkeitä tai ajattelemattomia ihmisiä.

Ö : Öinen kekkulointi
Vaikka rakastan nukkumista ajoittuu unisuuteni jostain syystä useammin aamuihin kuin yöhön. Yökyöpelinä kukkuminen on toisinaan varsin mukavaa. Viime kesältä mukavimpia muistoja on öinen pyräretki jonka teimme J:n kanssa.




Olisi mukava kuulla millaiset aakkoset on Kerroksia- blogin Pitkolla, Kutimointia -blogin  Liinalla ja Onnen ihania silmukoita-blogin Suppiksella.

Kettutytön paluu juuri(kasvu)lleen.

Piskuisena tyttönä ahmin L.M.Montgomeryn ihastuttavia Anna-kirjoja. Ihailin Vihervaaran Annaa, tuota punatukkaista orpotyttöä, joka joutui aina vaikeuksiin suorapuheisuutensa ja unelmointinsa vuoksi. Olisin halunnut olla itsekin kuin tuo kirjojen sankaritar, ja vaikka kirjassa Anna inhoaa omaa punaista tukkaansa, minä olisin antanut mitä vain, että olisin jonain päivänä herännyt punatukkaisena ja pisamaisena.

Montgomeryn kirjoista on tehty onnistunut televisiosarja, joka oli lapsena suosikkejani
























Olin varmaankin noin 11-vuotias, kun värjäsin ensimmäisen kerran tukkani, punaiseksi tietenkin. Ystäväni Marjatan kanssa olimme ostaneet vihreää heinän hajuista jauhetta, josta sekoitettiin mämmimäinen puuro kuumalla vedellä. Hennaa siis. Se oli valtavan jännittävä kokemus. Henna-mömmö on vihreää ja pelkäsin kuollakseni, ettei tukastani tulekaan ihana porkkanan punainen, vaan vihreä, aivan kuten käy kirjojen Annalle, joka yrittää värjätä kutrinsa korpin mustaksi. Pelko oli turha, punainen tuli ja olin maailman onnellisin tyttö.

Annan ei niin onnistunut hiusten värjäys


Tuon värjäyksen jälkeen kuontaloni on nähnyt montaa väriä. Hiukseni ovat olleet mm.  platinablondit, aurinkoraidalliset, vaalean ruskeat, tumman ruskeat, mustat, vihertävät (tahtomattani tosin ja kampaajan käsittelyn jälkeen), mahonkiset, kupariset, viininpunaiset, kellertävät, hiiren harmaat...

Viimeisen kahden vuoden ajan olen pyrkinyt välttämään kaikenlaisia myrkkyjä kosmetiikassa jota käytän. Siksipä päädyin käymään ekokampaajalla värjäyttämässä tukkaani, enkä ole katunut. Hiukseni ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan ja väri pysyy kauniina reilusti pidempään kuin perinteisillä myrkyillä aikaansaatu sävy. Juurikasvukaan ei tule esiin selkeästi, sillä kasvivärit kuluvat tasaisen kauniisti hiuksesta pois, eikä tukkaa tarvitse olla värjäyttämässä joka toinen kuukausi.



































Vaikka ekokampaajalla käynti on ihana piristys arjessa, päätin silti hieman nuukailla ja ostin paketin Santen hiusväriä ja päätin värjätä hiukseni itse. Santen hiusväri ei ole täysin hennaväri, vaan se sisältää myös muita kasveja, jotka tuovat lisää sävyjä hiuksiin. Kasvivärit ovat hellävaraisempia hiuksille, sillä toisin kuin perinteiset hiusvärit, jotka imeytyvät hiuksen rakenteen sisään, tarttuu luonnonvärit vain hiuksen pintaan. Hennavärit antavat hiuksille kiiltoa ja toisin kuin kemialliset hiusvärit, jopa hoitavat hiuksia.

KÄÄK!


Huomasin, että värjääminen kasvivärillä oli melkoisen sottaista puuhaa. Hieman myös hirvitti siinä vaiheessa, kun vihreään jauheeseen sekoitettiin kuuma vesi ja seos muuttui höyryävän lehmänläjän näköiseksi mössöksi. Hennavärin tuoksu varmasti jakaa mielipiteitä, itse pidin heinämäisestä tuoksusta, joka kyllä katosi hiuksistani muutaman pesun jälkeen. Väri oli myös yllättävän hankala levittää tukkaan. En tiedä, laitoinko seokseen liian vähän vettä, mutta jotenkin seos muuttui kuivan purumaiseksi heti päähän lättäyksen jälkeen, enkä ollut tuossa vaiheessa aivan varma, kuinka tasaisesti väriä hiuksissa oli. Kylpyhuoneemme oli melkoisen hurjan näköinen värjäysprosessin aikana, sillä väriä lenteli murusina pitkin poikin. Värin tuli olla päässä jokseenkin pitkä aika, vähintään tunti. Itse pidin väriä noin puolitoista tuntia suihkumyssyn alla muhimassa.



































Vaikka värjäys oli huomattavasti vaivalloisempaa kuin perushiusväreillä tehtynä, aion jatkaa tällä tiellä. Hiukset ovat nyt hyväkuntoiset ja pidän sävystä, jonka sain aikaan. Täysin porkkanapäätä ei tullut, mutta niin ei ollut tarkoituskaan. Ajoittain aion hemmotella itseäni ekokampaajakäynnillä, mutta muuten tulen kyllä hoitelemaan juurikasvun hennaväreillä kotona.

Couleur Caramel


































Hemmottelin itseäni männä viikolla tällaisilla hupsutuksilla. Vierailin ensimmäistä kertaa Jolien kivijalkaliikkeessä Uudenmaankadulla. Ihastuttava paikka kerrassaan. Tulen varmasti vierailemaan siellä toistekin. Minulla ei ole aiempaa kokemusta Couleur Caramelin tuotteista, mutta nyt viikonlopun yli näitä käyttäneenä voin suositella lämpimästi. Poskipunassa on pigmenttiä vaikka muille jakaa ja ripsiväri on ensimmäinen luonnonmukainen ripsiväri, josta minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa. Aiemmin käytin Dr.Hauschkan ripsiväriä, joka rapisi pahemman kerran päivän aikana poskille. CC:n kanssa tätä ongelmaa ei ole.


Last week I bought these lovely things as a present for myself for no reason at all. A wonderful blush and a mascara. There is a great shop of natural cosmetics in Helsinki called Jolie. If I had the money I would buy the place empty!

Uusi tukka, uudet kujeet

Lauantaina minulla oli ihana hemmottelupäivä. Kävin pitkästä aikaa huollattamassa kuontaloni kampaajalla. Olin jo jonkin aikaa etsinyt sopivaa kampaamoa, sillä vaikka Helsingissä olen asunut jo pitemmän tovin, ei vakikampaamoa ole vielä löytynyt. Minulle on tärkeää, että kampaajani osaa leikata tukan niin, ettei minun tarvitse juosta hänen tykönään vähän väliä mallia ylläpitämässä. Lisäksi toiveenani on värjätä hiukseni myrkyttömästi laadusta tinkimättä. Nyt täytyy kyllä olla tohkeissaan, sillä löysin kampaamon, jonka asiakkaana haluan pysyä. Annankadulla on ekokampaamo Salon Pacifique, joka täyttää kaikki kriteerini. Pacifiquessa kaikki tehdään mahdollisimman luonnonmukaisesti ja kaiken maailman kertakäyttöroinaa välttäen. Föönitkin toimivat tuulivoimalla tuotetulla ekosähköllä! Kaiken tämän lisäksi kampaamo on ilo silmälle. Sisustus on kotoisa, muttei hippimäinen. Itseäni usein häiritsee se, että kaiken maailman hampuusihipit pilaavat kaikkien meidän luonnosta välittävien maineen. En ymmärrä miksi ekoilun täytyy usein näyttää niin nuhruiselta. Pacifiquessa tätä ongelmaa ei ole. Minun hiukseni kuntoon taikoi Taru, joka oli ihastuttavan hymyileväinen asiakaspalvelun ammattilainen. Hän loihti hiukseni kiiltäviksi, keitti makoisat sumpit ja turisi mukavia.

Pacifiquesta ostin itselleni uuden shampoon ja hoitoaineen, sekä hoitavan muotoilutuotteen. Kaikki ovat Less is More by brandhuber & trummer-sarjaa. Tuotteet ovat valmistettu sertifioiduista luomulaatuisista kasviraaka-aineista. Lyhyen koekäyttöni jälkeen voin suositella tuotteita lämpimästi. Minulle on tärkeää se, miltä tuotteet tuoksuvat. En pidä siitä, kuinka monet kasvipohjaiset kosmetiikkatuotteet tuoksuvat multamaiselle. Nämä hiustuotteet tuoksuvat ihastuttaville, raikkaille ja sopivan miedoille. Tykästyin varsinkin Mascobadogel-muotoilutuotteeseen. Se tuuhentaa hiukseni juuri sopivasti, jättäen hiukseni pehmeiksi, sileiksi ja hyväntuoksuisiksi.

Annankadulla piipahdin myös Korres-liikkeeseen naamarasvaostoksille. Tuohon liikkeeseen en uskalla astua ihan pian uudestaan, sillä olisin halunnut ostaa sieltä kaikki mahdolliset tuotteet. Ihastuttavia tuoksuja ja kauniita paketteja hyllyt pullollaan. Sain hyvää ja asiantuntevaa palvelua osakseni ja myyjän suosituksesta päädyin ostamaan geelimäistä granaattiomena-kasvovoidetta sekä kasvojenkuorintavoiteen. Nämä sopivat kinkkiselle iholleni, joka näppylöityy helposti stressistä, suklaasta ja kuukauden tietyistä päivistä. Korresilla minua ilahdutti tuotteiden luonnonmukaisuuden lisäksi kohtuulliset hinnat sekä kauniin yksinkertaiset pakkaukset.






Äitienpäivä

Kevät on hiipinyt luokseni kuin varkain. Jo kymmenisen västäräkkiä olen kohdannut. Puhtaat vihreän sävyt saavat sydämeni aivan kiihdyksiin. Eilen pyöräillessäni Laakson ohi, Keskuspuiston keskellä, melkein henkeni salpautui kevään kirpeistä tuoksuista. Ja nyt en tarkoita sitä kevään tuoksua, joka valtasi kotoisen kyläpahaseni naapurin isännän toimesta äitienpäivän tienoilla, kun pellot piti lannoittaa.

Keskuspuistossa vastaani tuli valkovuokkomätäs, varma äitienpäivän merkki. Omalle äidilleni lähtee tänään pakettina Laveran bodylotion ja deodorantti kera Vivanin suklaan. Nämä ostokset tein Kampin Rohonjuuresta, joka on oivallinen kauppa kerrassaan. Itseäni hemmottelin myös muutamalla makeisella.Voin kertoa, että varsinkin tuo Bionan Cranberrybar vei kielen mennessään, kuten isoäidilläni on tapana sanoa.
Tänä vuonna äitienpäiväkorttien virkaa toimittaa polaroidit, joissa pääosassa esiintyy oma Fjodor Dostojevskini eli Fedja.

Illalla aloitin pienen askartelupuhteen. Siitä kerron myöhemmin lisää.



























































Aurinkoisia päiviä ja myötätuulta sinulle toivottaa,

Anna-ystäväsi