Satulasuoja, avainnauha ja täytetyt sienet

Minulla on ollut tänään jokseenkin puuhakas päivä. Johtunee varmaankin tuosta ihastuttavasta kesäisestä säästä, joka Helsingissä parhaillaan vallitsee. Aluksi sain päähäni, notta pyöräni, Olga Amalia Öglandin, satulalle täytyy tehdä jotain. Satula on vanha, josta päälliset repsottavat niin kovin, että housut menee pyöräillessä rikki, tahi vähintään värjääntyy mustaksi takamuksesta. Paremman kankaan puutteessa silppusin vanhat housuni tilkuiksi. Kangas on vakosamettia ja sopii mielestäni Olgan luonteelle vallan mainiosti. Toki ongelmaksi saattaa muodostua kankaan vedenpitämättömyys. Kunhan taas saan inspiraation, niin ompelen Olgalle sateen varalta toisen satulasuojuksen vaikkapa vanhasta sadetakista. Koska olen mahdoton hätähousu ja malttamattomuus on toinen nimeni, en mitannut satulaa ennakkoon, en tehnyt kaavoja, enkä suunnitellut suojusta muutenkaan sen paremmin. Ihan kelvollinen siitä tuli silti, tosin hitusen liian suuri.

Satulasuojuksen valmistuttua koin, että jotakin on vielä näperreltävä. Puuhelmistä, kuminauhasta ja jonkun laatikosta löytyneen mainosavainnauhan metallihärpäkkeestä kokosin itselleni avainnauhan töihin. Luulisi tuovan piristystä arkiseen aherrukseen moiset värit.

 Kaiken näpertelyn päätteeksi minut yllätti nälkä. Kaupasta löytyneet jättiherkkusienet ilahduttivat minua kovin, sillä täytettynä ne ovat tämän hetkistä lempiruokaani. Sen lisäksi, että ne ovat turkasen maukkaita, ovat ne helppoakin helpompi valmistaa. Valmistusohje on simppeli: 1.Ota sienistä kannat irti 2.Täytä sienet aurajuustolla ja aurinkokuivatuilla tomaateilla 3.Ripottele päälle reilusti juustoraastetta 4.Laita sienet uuniin suunnilleen 200-asteeseen ja ota pois, kunhan ovat nahistuneet ryppyisiksi ja juusto päällä on kullanruskean rapsakkaa. Sienien lisäksi valmistin myös ikisuosikkejani täytettyjä kesäkurpitsoita. Kesäkurpitsojen ohjeen voin laittaa joskus toiste. Niitä teen joka kerta hieman eri tavoin ja aina maistuu niin, että napa tirisee.