Piirakkasukat

Äidille tein joululahjaksi piirakkasukat hänen lempivärissään. Piirakkasukkien kuvio on ihanan yksinkertainen, sen oppii hetkessä ulkoa, eikä ohjetta tarvitse raahata mukana. Malli minun makuuni siis! Lankana käytin ihan perussukkalanka-Vilmaa, puikot oli muistaakseni kokoa 3,5. Ohjeena käytin Novitan sukkalehden piirakkasukkaohjetta. Ohje on mielestäni aika nafti, varsinkin jos käsiala on yhtään tiukahko.  Ohje väittää olevansa kokoa 38/39, mutta minun tekemäni olivat enemmänkin kokoa 37 (onneksi äidillä on pienet jalat!). Kantalapun tein korkeammaksi kuin ohjeessa, jotta sukka istuisi kauniisti jalkaan.

Piirakkakuvio 23 silmukalla:

• n = nurja silmukka

• o = oikea silmukka

• lk = langan kierto

• ylivetokavennus= nosta 1 silmukka neulomatta, neulo 1 silmukka ja vedä nostettu silmukka neulotun yli.

1krs: 5 n, 6 o, lk, 1 o, lk, 6 o, 5 n.
2krs: 4 n, 2 o yhteen, 5 o, lk, 3 o, lk, 5 o, tee ylivetokavennus, 4 n.
3krs: 3n, 2 o yhteen, 5 o, lk, 5 o, lk, 5 o, tee ylivetokavennus, 3n.
4krs: 2 n, 2 o yhteen, 5 o, lk, 7 o, lk, 5 o, tee ylivetokavennus, 2n.
5krs: 1n, 2 o yhteen, 5 o, lk, 9 o, lk, 5 o, tee ylivetokavennus, 1n.
6krs: 2 o yhteen, 21 o, tee ylivetokavennus.

Kuviota tehdään sukissa II ja III puikoilla. II puikolla on 12 ja III puikolla 11 silmukkaa. IV ja I puikoilla tehdään joustinneuletta 1 silmukka oikein kiertäen, 1 silmukka nurin. IV puikolla on 14 silmukkaa ja I puikolla 13. Yhteensä siis 50 silmukkaa.

Kantalappu on vahvennettu (joka toinen silmukka nostetaan, ja joka toinen neulotaan oikein, nurjalla puolella kaikki nurin).

Kärkikavennukset tehdään tekemällä piirakkakuviossa kavennukset ilman langankiertoja, samalla joustinneuleen molemmissa reunoissa I puikon lopussa ja IV puikon alussa tehdään kavennukset niin, että I puikon lopussa neulotaan kaksi oikein yhteen ja IV puikon alussa tehdään ylivetokavennus. Kun piirakkakuvio loppuu jatketaan kavennuksia II puikon alussa ja III puikon lopussa, kunnes jäljellä on 6s. Sitten katkaistaan lanka, pujotetaan se silmukoiden läpi, kiristetään ja päätellään. 

Joulu 2013

Vohvelisukat

Viime viikot ovat menneet tiiviisti joululahjoja tehdessä. Eräs ystäväni sai jo ennakkoon oman lahjansa, neulomani vohvelisukat. Inspiroiduin Kerroksia-blogin isänpäiväsukista, joissa tuota vohvelikuviota oli käytetty. Mukava kuvio neuloa, helppo ja siisti. Toimii hyvin sukassa, sillä kuvion ansiosta sukka istuu hyvin jalassa, eikä jää lörpöttämään ikävästi. 

Joulukuu on ihanaa aikaa. Illat kuluvat neuloessa ja rakkaita ihmisiä ajatellessa, samalla kun lahjat valmistuvat. Joulukalenterikin on taas päässyt seinälle ja sen sisään on kätketty herttaisia yllätyksiä.  

Piskuiset sukat

Hyvällä ystävälläni kävi haikara kylässä. Nyytille lämmikkeeksi valmistui sukat. Ohjeen löysin täältä.  Jonkin verran muuntelin ohjetta, jotta pääsin toivomaani lopputulokseen. Tein pienemmällä silmukkamäärällä ja lyhyemmällä varrella. Lankana käytin ihanaa Dropsin alpakkaa, josta aiemmin tein itselleni pipon.

Villatakki

Muutama vuosi takaperin hurahdettuani neulomiseen toden teolla päätin, että vielä jonain päivänä tekisin itselleni villatakin. Pitkän aikaa tuo haave villatakin teosta tuntui hirmuisen kaukaiselta ajatukselta. Kyllähän minä pyöräytän sukat jos toisetkin, pipot eivät tuota vaikeuksia ja lapasenkin taidan, mutta villatakki... Enhän minä nyt veikkoset sellaista osaisi tehdä!



Tänä syksynä otin vihdoin härkää sarvista. Aloitin villatakin teon suunnittelemalla ja tutustumalla useisiinkin ohjeisiin. Mikään valmis ohje ei vaan oikein miellyttänyt silmääni. Useassa mallissa ohje taas oli minulle aivan hepreaa. Toiveissani villatakkini olisi mahdollisimman yksinkertainen ilman mitään kummempia krumeluureja. Monet vastaani tulleet ohjeet sisältivät jos jonkinmoisia palmikkoja, kuvioita, kavennuksia, pintaneuleita ja härpäkkeitä. Niinpä päätin uhkarohkeasti tehdä koko takin päästäni.

Mallia otin eräästä vanhasta villatakista, joka on alunperin kuulunut J:n äidille. Lisäksi katsoin hihansuiden, pääntien ja hihojen teon periaatteita mm. Novitan syksyllä 2013 ilmestyneestä lehdestä (mm. mallit nro. 73, 79, 33). Yhdistelin malleja, ohjeita ja ideoita mieleni mukaan. Lankana käytin Novitan isoveljeä ja puikot olivat neloset.

Eniten jouduin kamppailemaan hihojen kanssa. Aluksi yritin tehdä hihat poimimalla hiha-aukon silmukat ja neulomalla suljettuna pötkönä, mutta kavennukseni saivat hihan näyttämään kerrassaan hirvittävältä puikulalta. Jokusen kerran purettuani (x7), sain vihdoin mieleiseni hihan väkerrettyä.

Itkua ja hampaidenkiristystä aiheutti myös saumojen siistiksi saaminen. Hiemanhan nuo ovat vänkyrät ja hihatkin jokseenkin hullunkurisesti asettuvat, mutta onko tuo nyt niin nuukaa...

Siitä tuli kuitenkin ihka oikea villatakki!

Villatakki, jossa kettutytön on hyvä halailla puita... tai nojailla niihin.
Tuo Damn Fine Coffee-rintaneula on täältä.


I finally made a cardigan by myself. It was a long time dream for me to make one. I have been excited about knitting for a couple of years now but have been making mostly woolen socks. I couldn't find a pattern that would be perfect for my taste, so I had to make one up by myself. I know my cardigan is not perfect, but still it is a real cardigan made by me and that makes me proud. The Damn Fine Coffee -brooch is from here.

Loistava Iskä

Tänä isänpäivänä isälle lähti paketissa heijastin kirjailuineen. Minulla todella on loistava, kaikista parhain iskä maailmassa!

Jättipuikot

Maailmalla huiteleva siskoseni kävi majailemassa tykönämme tovi sitten. Sisko toi tuliaisina maailmalta jättimäisimmät puikot, mitä olen eläessäni nähnyt sekä pehmeääkin pehmeämpää huopamaista lankaa. Lanka on syvän tummansinistä perulaista villaa. Koska puikot olivat jättimäiset ja lanka paksua, tunsin itseni superneulojaksi, sillä aina-oikein-huivi syntyi käden käänteessä. Malttamattomana tyyppinä mieltäni ilahduttaa suuresti kaikki käsityöt, jotka valmistuvat pikaisesti. Kiitos vielä siskonen tuliaisista, olet mielessäni aina, kun jättihuivini lämmittää minua Helsingin viimassa!