Pesänrakennusta

Viime viikolla se sitten alkoi. Pesänrakennusvietti. Sain päähäni, että ruokapöytämme ja tuolimme on maalattava. Ja sen piti tapahtua nyt, eikä heti. Marssin Starkkiin ja ostin maalia. Koko päivän sudittuani sain valmista. Ruokailutilan ilme kirkastui kertaheitolla!

Lähtötilanne.
Tummanruskeaksi petsattu pöytä, johon Fedja on tehnyt omat puumerkkinsä.

Ensimmäisen maalikerroksen jälkeen meinasi tulla itku. Voiko tästä ikinä tulla hyvä?

Muistoja Fedjasta.

Tuo maalitela oli eri kätevä.

Tuoleihin valitsin hieman eri sävyn kuin pöytään, jotta lopputulos ei olisi liian tylsä.

Ta-daa!

Kyllä nyt kelpaa!