Villatakki

Muutama vuosi takaperin hurahdettuani neulomiseen toden teolla päätin, että vielä jonain päivänä tekisin itselleni villatakin. Pitkän aikaa tuo haave villatakin teosta tuntui hirmuisen kaukaiselta ajatukselta. Kyllähän minä pyöräytän sukat jos toisetkin, pipot eivät tuota vaikeuksia ja lapasenkin taidan, mutta villatakki... Enhän minä nyt veikkoset sellaista osaisi tehdä!



Tänä syksynä otin vihdoin härkää sarvista. Aloitin villatakin teon suunnittelemalla ja tutustumalla useisiinkin ohjeisiin. Mikään valmis ohje ei vaan oikein miellyttänyt silmääni. Useassa mallissa ohje taas oli minulle aivan hepreaa. Toiveissani villatakkini olisi mahdollisimman yksinkertainen ilman mitään kummempia krumeluureja. Monet vastaani tulleet ohjeet sisältivät jos jonkinmoisia palmikkoja, kuvioita, kavennuksia, pintaneuleita ja härpäkkeitä. Niinpä päätin uhkarohkeasti tehdä koko takin päästäni.
























Mallia otin eräästä vanhasta villatakista, joka on alunperin kuulunut J:n äidille. Lisäksi katsoin hihansuiden, pääntien ja hihojen teon periaatteita mm. Novitan syksyllä 2013 ilmestyneestä lehdestä (mm. mallit nro. 73, 79, 33). Yhdistelin malleja, ohjeita ja ideoita mieleni mukaan. Lankana käytin Novitan isoveljeä ja puikot olivat neloset.





Eniten jouduin kamppailemaan hihojen kanssa. Aluksi yritin tehdä hihat poimimalla hiha-aukon silmukat ja neulomalla suljettuna pötkönä, mutta kavennukseni saivat hihan näyttämään kerrassaan hirvittävältä puikulalta. Jokusen kerran purettuani (x7), sain vihdoin mieleiseni hihan väkerrettyä.




























Itkua ja hampaidenkiristystä aiheutti myös saumojen siistiksi saaminen. Hiemanhan nuo ovat vänkyrät ja hihatkin jokseenkin hullunkurisesti asettuvat, mutta onko tuo nyt niin nuukaa...


































Siitä tuli kuitenkin ihka oikea villatakki!


































Villatakki, jossa kettutytön on hyvä halailla puita... tai nojailla niihin.
Tuo Damn Fine Coffee-rintaneula on täältä.


I finally made a cardigan by myself. It was a long time dream for me to make one. I have been excited about knitting for a couple of years now but have been making mostly woolen socks. I couldn't find a pattern that would be perfect for my taste, so I had to make one up by myself. I know my cardigan is not perfect, but still it is a real cardigan made by me and that makes me proud. The Damn Fine Coffee -brooch is from here.

25 kommenttia:

  1. Kauniin villatakin oot osannu tehdä :) ihan menisi täydestä jos väittäisit kaupasta ostaneesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Ehkäpä lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaisi kyseessä olevan omatekoinen takki...

      Poista
  2. Aii vitsit miten ihana neule!! Osaispa itekki :)

    VastaaPoista
  3. Oi, miten ihana villatakki! :) Hatunnosto myös sille, että suunnittelit sen ihan itse! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pitko! Olen niin huono tekemään ohjeiden mukaan, niin oli pakko säveltää... :)

      Poista
  4. Päätit sitten helpoimman kautta lähteä tekemään. :D Upea tuotos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahaha! Niinpä! Hullu mikä hullu, varmaankin neuloosin valtaamana ;)

      Poista
  5. Tosi kaunis neule! Ja varmasti myös lämmin. :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos Annaba! Lämmin on kyllä :)

    VastaaPoista
  7. Tiedän tunteen, kun on tehnyt itselleen ensimmäisen takin. Olet onnistunut tehtävässäsi yli odotusten. Kokeile seuraavalla kerralla raglanhihaista takkia, niin ei tarvitse enää ommella saumoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä muikea tunne, kun takin ensimmäistä kertaa päälleni puin. ja juu, suunnittelinkin, että raglanit voisi olla mun seuraava juttu.

      Poista
  8. Kyllä on hieno. Joko uusi suunnitelmissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Willa-Helmi! Tällä hetkellä joululahjat vievät kaiken ajan, mutta takaraivossa siintää jo kipinä uuteen villatakkiin. Ehkäpä joku palmikollinen ja raglanhihallinen...

      Poista
  9. Kaunis villatakki. Onnittelut aikaansaannoksesta. :)

    VastaaPoista
  10. Onpa nätti villatakki, väriä myöden :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lotta! Sinapinkeltainen on lempivärini nykyään.

      Poista
  11. Tosi kiva neule. Ja muitakin kivoja neuleita täällä. Ensimmäistä kertaa vierailulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mukava jos tykkäsit, tervetuloa uudelleenkin :)

      Poista
  12. Eka visiitti myös, taidan tulla toistekin! Villatakista tulee mieleen vanha sanonta: Parempi suora ja silee ku huonosti kruusattu :) Ja niin tasaista käsialaa, että kateeksi käy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tule ihmeessä toistekin! Tuo sanonta on ihan mainio!

      Poista
  13. Hei, Kivan villatakin olet tehnyt. Olen hiljakkoin kutonut ensimmäisen villatakin tyttärelleni ja sain apuja blogistasi, kun kirjalliset ohjeet olivat niin hämäräperäisiä. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, miten mukava kuulla, että olet saanut jotain apua blogistani. Itse olen kanssa aika huono lukemaan ohjeita ja siksi pitää tehdä omasta päästä :)

      Poista
  14. Tosi kaunis villatakki ja hieno prosessikuvaus! :)

    VastaaPoista