Suru.

Viime viikon lauantai oli kamalista päivistä kamalin. Jouduin hyvästelemään rakkaan Fedjaseni. Lohtua tuo vain tieto siitä, että enää ei poloisella ole kipuja tahi huonoa oloa. Ikävä on valtava ja koti tuntuu nyt kovin tyhjältä.











5 kommenttia:

  1. Voi sinua, voi Fedjaa. Olen tosi pahoillani.

    VastaaPoista
  2. Voimia! Perheenjäsenestä luopumisen tuska on aina yhtä suuri :(.

    VastaaPoista
  3. Yllättävää ja surullista. Fedja oli kissojen aatelia. Mukava muisto jää.

    Kummisetä.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kaikille viesteistä ja kommenteista. Onneksi on muistot.

    VastaaPoista